Serkkuni oli meilä pari viikkoa heinäkuussa. Hän haluaa käyä täälä meän luona.

Assuu saarela, pikku kylässä, missä on asukkaita pari sattaa. Oli huonoa tuuria, kun tuli molemphin korhvin tulehus, emmekä voihneet tehä pitempiä reissuja lähiympäristhön.

Kävimä kuitenki Kukkolankoskela.Sää suosi meän reissua ja sielä oli paljon matkailijoita. Joima kahvit ja ostima matkamuistoja.

Serkkuni vierailu oli muuten onnistunut ja ootan jo ens kessää.

Nyt täälä on satanu vettä aivan maahan asti ja kukkani ovat menheet pilale ja aattelin ottaa ne pois oottahman ens suvea. Tämän kukan sain ystävältäni ja on kukkinu pari kuukautta.

Tämä ruukkuruusu on myös kukkinu kauan aikaa.

Viimisessä Kodin Pellervossa oli ohje lyhtyyn ja aatelin tehä sen.

Nyt vintilä alethan oottahnman sauhnan pääsyä.

Tuntuu, että elämäni on tällä hetkelä aikasta matalalentoa. Paljon sattuu ja tapahtuu. Päässä raksuttavat pyörät melkosta vauhtia, mutta eiköhä se tästä suttaanu oikeehan suunthan.

No mie olen kotosin pieneltä kylältä Pohjois-Suomesta. Kotikyläni on pieni ja kaikki tuntevat toisensa. Siinä on hyvät (turvaverkko) ja huonot (asiohin puuttuminen) puolensa. Kesäsin kylälä on paljon toimintaa, mutta talvela hiljaista.

Harrastuksia on käsitöitten lisäksi perheen kanssa tekeminen, äidin hoito, lukeminen, seura- ja vapaaehtoistoiminta, liikunta, marjastus, sukututkimus, hortoilu ja mie kerrään postimerkkejä. Ystävät ovat mulle tärkeitä.

Tästä se sitten alakaa plokitaipaleeni, saapa nähä, miten mummelin käy.